Victor Fleming: Gone with the wind (1939)

"Frankly, my dear, I don't give a damn."

AND THE SAME THING IN FINNISH:

Peruspulma saattaisi olla se, että kyseessä on dramaattisen romanssin tahi romanttisen draaman kategoriaan kuuluva elokuva; ei siis elokuva miehille... Tosiasiassa pulma on siinä, että elokuva on aivan liian pitkä ollakseen kiinnostava, siinä on runsaasti tapahtumia ja samalla siinä ei tapahdu tuntikausiin yhtään mitään kiinnostavaa. Ja. Clark Gable. Hän on liian klisheinen elostelijan perikuva ulkoisesti, jotta häntä jaksaisi pitkään katsoa edes camp-hengessä. Gablen ainoa oikea onnistuminen oli Hustonin Sopeutumattomissa (The Misfits, 1961) ja siinäkin toki auttoi käsikirjoitus, ohjaus ja etevät kanssanäyttelijät kuten Marilyn Monroe, Eli Wallach, Thelma Ritter ja miksei hiukan Montgomery Cliftkin. (Ja tietysti kertomukset kuvausten ulkopuolisesta todellisuudesta!) Mutta Tuulen viemää... Nimi kertoo kaiken!